Elämä on hassua. Ensin on kamala kiire, eikä ehdi edes kunnolla kotona käydä – sitten, ihan yht’äkkiä, kaikki toiminta pysähtyy. Tuntuu hyvältä. Sukkatehdas on käynyt puoliteholla koko syksyn ja tuotantotavoitteista jäädään mutta en jaksa välittää. Olen päättänyt, että harrastan kutomista ihan itseäni varten ja se on oma tapani päästä rauhoittumaan ja saavuttaa jonkinlainen “zeniläisyys”.
Tällä hetkellä itselleni on puikoilla Vine and Trellis Pullover (Carol Feller, IK Fall 2009) punaisesta Anttilan Silke Tweedistä. Hihoja vaille ja pikkuhiljaa valmistuu. Hivenen verran on ollut hankaluuksia erinäisissä pitsiin ja lisäyksiin liittyvissä laskutoimituksissa. Mutta prosessi on ollut hieno.
Toinen, todellista neule-zeniä aiheuttava neule on Cecile Pullover (Mathew Gnagy, Knitscene Fall 2009) vaalean harmaasta Kilafors Superwashista (100 % uutta norjalaista villaa).
Erikoisessa muotoilussa on nyt sitä jotain, mikä kiinnostaa minua. Samoin palmikoissa; silmukat kiitää puikolta toiselle ja valmista tulee hurjan nopeasti. Etukappale on nyt hieman yli puolivälin ja lankaa on mennyt melkein neljä kerää – neulon kaksinkertaisesta langasta kuten kuvasta näkyy. Mutta, joku voi muistaa, että tätä lankaa on varastossa vaivaiset 20 kerää yhteensä joten luulen että se riittää…
Kuvat on otettu uudella puhelimellani (hommasin semmoisen Samsungin saa koskettaa puhelimen, kun verottaja muisti minua. Kiitos vain!). Olen tyytyväinen kuvien tasoon, omalla tavallaan. Minusta on edelleen erikoista että puhelimella saa parempia kuvia kuin kuvaamiseen tarkoitetulla laitteella. Kuvaamisen suhteen en jostain syystä ole kovin “nöpönnuuka” – olisin toki onneni kukkuloilla jos raskisin investoida huippuvehkeeseen ja kuvien taso nousisi, mutta se odottakoon.
Sen sijaan olen investoinut neulontavälineistöön. Aiemmin syksyllä ostin Knit Pron koivupuiset sukkapuikkosetin (ah! ihanaa!) ja nyt postissa on tulossa aikainen joululahja itselleni – Knit Pron vaihtopääsetti koivupuisena. Kovin paljon ei ole vielä kokemusta uusista sukkapuikoista, mutta tarpeeksi siihen, että olen myyty. Bambuiset ovat edistysaskel muovipuikkoihin nähden, mutta nämä ovat jo jotain aivan muuta. Mutta, postia odotellessa!
Tässä vaiheessa on varmaan jo varminta toivotella hyvää joulua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti